Keravan kaupungilla on juhlavuosi meneillään. Kaupunki saavuttaa 100 vuoden iän itsenäisenä kuntana.

Haastan kaupungissa toimivat yritykset lahjoittamaan puun/puita kuntalaisten iloksi tänä juhlavuotena.

Yritykset voisivat teollaan tuoda lisää viihtyvyyttä kaupunkiimme. Kaupungin toivoisin osoittavan istutettaville puille paikkoja jos yrityksellä ei ole omaa maa-aluetta mihin istutus sopii.

Kaupungin toivoisin julkaisevan sopivaksi katsomallaan tavalla haasteen vastaanottaneiden yritysten nimet. Näin kuntalaiset saisivat tietoa Keravalla toimivista yrityksistä ja lahjasta kuntalaisille.

Keravalla 15.4.2024
Valtuustoaloitteen on laatinut kaupunginvaltuutettumme Säde Evilä.

Keravan vihreä valtuustoryhmä esittää, että Keravan kaupungin tulee selvittää kevään 2024 aikana talousarvioprosessiin sellainen aikatauluvaihtoehto, joka mahdollistaa sekä veroprosenttien että talousarvion hyväksymisen samassa valtuuston kokouksessa.
▫️ Vaihtoehto tulee esitellä kaupunginhallitukselle ennen kuin syksyn 2024 talousarvioprosessin päivämäärät hyväksytään.
▫️ Talousarvioprosessin sujuvuuden ja päätöksenteon laadukkuuden takaamiseksi tulee poliittisten neuvottelujen aikataulu valmistella ja hyväksyä samanaikaisesti talousarvioprosessin virallisten päätöspäivämäärien aikataulun kanssa jo keväällä 2024.
▫️ Esitämme lisäksi, että kaupunki selvittää mahdollisuuksia asukkaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi osana talousarvioprosessia. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkaisu kuten useassa muussa kunnassa on jo nykyisin tapana tehdä.

Keravalla 13.11.2023
Keravan Vihreä valtuustoryhmä

Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen. Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia laadittiin parlamentaarisessa yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon osaamista hyödyntäen ja se julkaistiin vuonna 2021. Strategia perustuu lasten, nuorten ja perheiden asemaa koskevaan tietopohjaan sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin.

Strategia ylittää hallituskaudet, ja kukin hallitus laatii toimeenpanosuunnitelman strategian linjausten toteuttamiseksi. On tärkeää, että valtion lisäksi myös hyvinvointialueet ja kunnat kantavat vastuunsa lapsistrategian toimeenpanosta ja ottavat huomioon lapsistrategian periaatteet ja linjaukset.

Keravan kaupunginvaltuustolla on vastuu huolehtia siitä, että lasten oikeudet toteutuvat täysimääräisesti. Tämä vaatii lapset ja nuoret huomioivaa päätöksentekoa, kuten lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä, sekä konkreettisia toimia, sillä lapsen etu ja oikeudet eivät toteudu itsestään.

Kaupunkistrategiassamme on tavoitteena, että olemme yrittäjäystävällisin kaupunki Uudellamaalla. Mielestämme meidän on syytä olla myös lapsiystävällisin kaupunki ja tuoda lapsistrategia jatkossa osaksi kaupunkistrategiaamme.

Lapsistrategian toimeenpano edellyttää päättäjiltä ymmärrystä sen laajuudesta ja tavoitteista sekä toteutumisen vaatimista toimista. Näin meillä on kaikki mahdollisuudet olla lapsen oikeuksista tinkimätön kaupunki.

Edellä perusteltuun pohjaten me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Keravan kaupunki toimeenpanee kansallisen lapsistrategian ja näin edistää lapsen oikeuksia kunnioittavan, lapsi- ja perhemyönteisen kaupungin rakentumista. Lisäksi esitämme, että valtuutetuille järjestetään koulutusta lapsistrategian tavoitteista, lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista.

13.2.2023
Keravan vihreä valtuustoryhmä

Luonnon monimuotoisuus -ohjelma Keravalle

Luontoarvot ovat Keravalla jatkuvasti tapetilla, koska rakentamisen tiivistäminen vähentää asukkaille tärkeiden viheralueiden määrää ja laajuutta. EU:ssa valmisteilla oleva ennallistamisasetus ohjaa jäsenmaita ja niiden kaupunkeja huolehtimaan yhä paremmin viherympäristöjen laadusta. Luontokadon seuraukset ekosysteemeille sekä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ovat niin merkittävät, että jokaisen kunnan ja kaupungin on tehtävä osansa sen pysäyttämiseksi.

Merkityksellistä ei ole ainoastaan viheralueiden pinta-ala vaan myös ekosysteemien rikkaus ja sen vahvistaminen.

Keravalla on viime vuosina oltu tekemässä metsäohjelmaa ja vesistöjensuojeluohjelmaa. Luontoarvojen merkitys kasvaa jatkuvasti ja siksi tulevaisuuden tarpeisiin vastaisi paremmin luonnon monimuotoisuusohjelma eli LUMO-ohjelma. Lukuisat suomalaiset kaupungit ja kunnat sekä mm. Pirkanmaan maakunta ovat jo tehneet oman LUMO-ohjelmansa.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Kerava laatisi oman LUMO-ohjelman. Keravan LUMO-ohjelma sisältäisi suunnitelman, jota toteuttamalla parannettaisiin metsien, vesistöjen, peltojen, niittyjen ja rakennettujen alueiden luontoarvoja. Erilliset metsä- ja vesistöohjelmat voidaan sisällyttää tähän ohjelmaan. LUMO-ohjelman tavoitteena on parantaa olemassa olevien viheralueiden laatua ja lisätä viherrakenteita rakennetussa ympäristössä aina siellä, missä se on laadukkaan kaupunkisuunnittelun näkökulmasta mielekästä ja mahdollista.

Keravan Vihreiden valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet

Valtuustoaloite 29.8.2022 Savionselänteenkorven suojelemiseksi Keravan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi

Keravan Saviolla sijaitseva Savionselänteenkorpi on sopiva kohde luonnonsuojelualueeksi, totesi tekninen lautakunta päätöksessään 14.12.2021. Päätöksen esittelytekstissä todetaan: ”Keravan kaupungin metsien joukossa tuo kyseinen alue on melko laaja, yhtenäinen sekä monipuolista maastoa sisältävä.” Keravan luontoselvityksessä 2014 Savionselänteenkorpeen kuuluvan kostean korpialueen on lahopuustonsa perusteella todettu täyttävän myös Metso-ohjelman mukaisen suojelun kriteerit.

Jotta keravalaiset pääsevät nauttimaan tästä hienosta metsäalueesta, Savionselänteenkorven alueelle tulee rakentaa ulkoilureitti Keravan puolelta. Olisi hienoa, että Keravan 100-vuotisjuhlavuotena perustetaan Keravalla uusi luonnonsuojelualue ja kulkureitti sinne juhlavuoden kunniaksi.

Vihreä valtuustoryhmä ehdottaakin, että Savionselänteenkorven luonnonsuojelualueen perustaminen ja virkistysreitin rakentaminen ajoitetaan siten, että ne ovat kaupunkilaisten käytettävissä Keravan vuoden 2024 alkuun mennessä.

Keravan Vihreä valtuustoryhmä

Keravan kaupunki mukaan energiansäästökampanjaan

Venäjän sotatoimet ja tämän myötä fossiilisesta energiasta irtautuminen ovat tehneet energian säästämisestä entistäkin tärkeämmän tavoitteen. Jokaisen on kannettava erityistä vastuuta energian säästämiseksi, niin koko Euroopan, Suomen, Keravan kaupungin, kuin yksittäisen asukkaan. Nyt tarvitaan kaikki nopeavaikutteiset ja konkreettiset energiansäästötoimet käyttöön.

Me aloitteen allekirjoittaneet edellytämme, että Keravan kaupunki liittyy mukaan työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston, Motivan, valtioneuvoston kanslian, ympäristöministeriön ja Sitran yhteistyössä luomaan energiansäästökampanjaan “Astetta alemmas”. Keravan kaupungin tulee suunnitella energiansäästötoimenpiteet huomioiden kaupunkilaisten turvallisuus ja terveys. Tämän lisäksi Keravan kaupungin tulee viestiä energiansäästötoimenpiteistään ja niistä saaduista säästölaskelmista näkyvästi eri viestintäkanavissa ja julkisten rakennusten seinillä.

Keravan kaupungin tulee energiansäästökampanjalla kannustaa myös yrityksiä ja asukkaita mukaan kampanjaan ja osallistaa kaupunkilaiset ideoimaan säästövinkkejä. Kaupungin omalla esimerkillä, aktiivisella viestinnällä ja asukkaiden kannustamisella on suuri merkitys energiakriisin hoitamisessa. Kaupunkilaisille on välityttävä viesti, että Keravan kaupunki tekee osaltaan kaikkensa selviytyäksemme tulevasta lämmityskaudesta ja energian säästämisen tavoitteista myös jatkossa.

Lisäksi toivomme, että Keravan kaupunki haastaa mukaan myös Keravan Energian viestimään aktiivisesti energiansäästöön kannustaen.

Energiansäästötalkoilla luomme myös yhteisöllisyyttä ja uskoa siihen, että selviämme tulevasta yhdessä.

Laura Tulikorpi

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi käyttöön Keravalla

Keravalla ei ole käytössä systemaattista menetelmää päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin. Monet lait kuitenkin edellyttävät päätösten vaikutusten arviointia, kuten terveydenhuoltolaki 11§, tasa-arvolaki 4§ ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksen artikla 3. Kuntaliiton ja THL:n suosittama menetelmä päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin on EVA. Se on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään.

Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa otetaan huomioon kuntalaisvaikutukset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, terveysvaikutukset, yhdenvertaisuusvaikutukset sekä mm. ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset. Näitä vaikutuksia arvioidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

Vantaalla EVAus on ollut jo pitkään osa päätösprosessien toimintakulttuuria. Näemme erittäin tärkeänä, että erityisesti nyt tulevan yhteisen hyvinvointialueemme vuoksi, Keravalla olisi käytössä yhtenevät menetelmät Vantaan kanssa. Hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ jää kunnille ja sujuvan yhteistyön lisääminen sekä Vantaan, että hyvinvointialueen kanssa, puoltaa myös EVAuksen käyttönottoa Keravalla.

EVA on tärkeä työväline päätöksenteon vaikuttavuuden arviointiin ja päätöksenteon systemaattisuuden lisäämiseen. Se tuo päätöksentekoon myös läpinäkyvyyttä, kun päätösten perusteet tulevat näkyviksi ja niitä on helpompi arvioida jälkikäteen. Taloustilanteen ollessa tiukka, on päätösten vaikuttavuuden arviointi erityisen tärkeää, jotta vältytään päätöksiltä, jotka tuottavat säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä tähtäimellä tuovat lisää kuluja.

Aiheesta kaksi vuotta sitten tehty valtuustoaloite ei johtanut toivottuihin toimenpiteisiin. Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki ottaa päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöön osana keravalaista päätöksentekoprosessia.

Mari Kauhaniemi

Laura Tulikorpi

Suomen Mielenterveys ry koordinoi Ympäristöahdistuksen mieli -hanketta, jossa käsitellään ympäristötunteita. Yhdistys kertoo verkkosivuillaan, että ympäristöahdistuksella tarkoitetaan ympäristöongelmista ja niiden uhasta kumpuavia tuntemuksia ja tunteita. Tunteet voivat olla voimaa antavia, kuten energiaa ratkaista ongelmia tai toivon kokemuksia, mutta myös turhautumista ja ahdistusta. Vaikeiden tunteiden ja ajatusten tunnistaminen, hyväksyminen ja tunnetaitojen harjoitteleminen auttavat ympäristömuutosten keskellä. Kun tunteita jaetaan yhdessä, elämä tunteiden kanssa helpottuu. Samalla kyky toimia omassa arjessa kestävämmän ympäristön puolesta paranee. (lähde: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymparisto-ja-luonto/ymparistoahdistuksen-mieli)

Keravalla aihe on hyvin ajankohtainen. Moni asukas on huolissaan mm. lähiluonnon vähenemisestä, kaupungin roskaantumisesta ja monista muista ympäristöongelmista. On tärkeää, että ongelmien ratkaisemisen lisäksi tätä huolta käsitellään ja pyritään kanavoimaan sitä esimerkiksi positiiviseksi toiminnaksi ympäristön hyväksi.

Ympäristöahdistuksen mieli -hanke tarjoaa työkaluja näiden huolien käsittelyyn. Hankkeessa järjestetään maksuttomia työpajoja eri kohderyhmille. Syksylle 2021 on suunniteltu työpajoja mm. kouluterveydenhuollon ja peruskoulujen ja/tai toisen asteen sosiaali- ja nuorisotyöntekijöille. Näihin maksuttomiin työpajoihin haetaan nyt osallistujia kunnista.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Kerava ilmoittautuu kiinnostuneeksi osallistumaan Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen maksuttomiin työpajoihin, jotka järjestetään syksyn 2021 aikana.

Aloitteen on laatinut Liisa Hyttinen (vihr.).

Keravalla on 19 elossa olevaa sotaveteraania ja kolme sotainvalidia, leskiä on 49. Pääsääntöisesti heidän ikänsä on runsaat 90 vuotta. Tutkimuksissa on osoitettu, että yli 90-vuotiaat tarvitsevat enenevässä määrin apua arkisiin toimintoihin. Liikkumiseen kodin ulkopuolella tarvitaan usein apuvälineitä ja joko omaisten tai palkatun avustajan apua.

Esitän, että jatkossa Keravan kaupunki tuottaa niin influenssa- kuin pandemiarokotteet sotaveteraaneille, invalideille ja leskille kotiin kunnioituksena heidän panoksestaan Suomen itsenäisyyden eteen.

Valtuustoaloitteen on laatinut Säde Evilä.

Aloite jätettiin valmisteltavaksi kaupunginvaltuustossa 15.3.2021

Koululaisia opetetaan antamaan ensiapua sydänkohtauksen tai onnettomuuden varalle. Harva koululainen kuitenkaan saa ensiapukoulutusta siihen, kuinka auttaa koulukaveria, jolla on paniikkikohtaus, tai ystävää, jolla on itsetuhoisia ajatuksia.

Kasvatuksessa ja koulutuksessa on panostettava entisestään arkipäivän mielenterveystaitojen opetteluun. Opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista. Näin voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia, edistää tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, ja vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Samalla ehkäistään kiusaamista mielenterveyden riskitekijänä.

Esitämme, että jokaisessa Keravan koulussa toteutetaan oppilaille ja opettajille mielenterveyden koulutus. Koulutus sisältää mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet, ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen, ja oppimateriaalin elämänkriiseistä selviämiseen. Koulutus voidaan toteuttaa mielenterveyden ammattilaisen avulla. Koulutus tulee suunnata myös opettajille, jotta he saavat lisää välineitä ja ajantasaista tietoa mielenterveystaitojen edistämiseen, ja oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiseen ja vahvistamiseen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että selvitetään mahdollisuus järjestää Keravan kouluissa kattava mielenterveyden edistämisen koulutus ajantasaisen tiedon mukaisesti perusopetuksen opetussuunnitelmassa olevan opetuksen lisäksi niin oppilaille kuin opettajille.

Kytömaan asuntoalueen rakentaminen on käynnissä ja alueella sijaitsee Kytömaan suo. Luontoselvityksessä vuonna 2014 mainitaan Kytömaan suo vielä varsin hyvin säilyneenä korpirämeenä. Valitettavasti suosta on enää jäljellä vain pieni kaistale. Kytömaan suo ja lähde muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden.

Keravan kaupungin alueella sijaitsee kaksi muutakin suota. Matkoissuo, jonka Tuusulan puoleinen osa on nimennyt luonnonsuojelualueiksi vuonna 2018. Keravan puoleisella osalla on SL suojelumerkintä. Lisäksi on ojitettu Koukkusuo lähellä Keinukalliota. Alueella tavataan mm. teeriä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan ekoosysteemien ennallistaminen on noussut kansainvälisesti merkittäväksi keinoksi hillitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ylläpitää ekosysteemipalveluja. Suomessa metsien ja soiden ennallistaminen on vakiintunut suojelualueiden hoitomenetelmä.

Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentynyt, vahingoittunut tai tuhoutunut ekosysteemi pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Ennallistamisen tavoite on lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien laadun parantaminen ja sitä kautta sekä lajien että luontotyyppien uhanalaistumisen hidastaminen ja pysäyttäminen. Tämä on tärkeää etenkin Etelä-Suomessa, missä suurin osa soista on ojitettu.

Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa soiden ennallistamisia ja työ tulisi aloittaa Kytömaan suosta.

Pihkaniityn ulkoilualue palvelee laajasti Virrenkulman, Kurkelan, Kalevan, Kytömaan, keskustan ja tulevan asuntomessualueen asukkaiden virkistys- ja luontoliikuntatarpeita. Pihkaniityn metsäalueiden muuttaminen asuinrakentamisen käyttöön huolettaa lähimetsäänsä arvostavia kuntalaisia – ja syystäkin. Pienessä kunnassa kuten Keravalla, on helppoa nakertaa metsäalueita kaavoitusvaiheessa pala kerrallaan, kunnes jäljellä on lopulta vain puurypäs keskellä kaupunkimaisemaa.

Pihkaniityssä tutustutaan metsään päiväkotilasten ja koululaisten kanssa ja toteutetaan luontokasvatusta, joka on tänä päivänä yhä tarpeellisempaa monen perheen ohueksi jääneen luontosuhteen vuoksi. Alueella toimii myös Keravan ensimmäinen luontoesiopetusryhmä.

Metsässä rauhoitutaan, palaudutaan stressistä ja kuormituksesta, retkeillään, liikutaan koirien kanssa, suunnistetaan, sienestetään, marjastetaan ja hyödynnetään monipuolisella alustalla liikkumisen mahdollisuuksia. Metsällä on rakennettuihin liikuntapaikkoihin ja virkistysalueisiin verrattuna tutkitusti hyvin erilaiset hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä erilaiset käyttötarkoitukset ja käyttäjäkunta. Toisella ei voi korvata toista.

Tällä hetkellä osa Pihkaniityn metsästä on uhattuna asemakaavan tasolla. Suunnittelun tavoitteena on tutkia voidaanko alueelle sijoittaa uusia pientaloja ja leikkipaikka. Kaavaan on kirjattu myös pyrkimys selvittää nykyisten polku- ja latuverkoston laajentamismahdollisuuksia. Niin kauan kuin tällainen kaavamerkintä on voimassa, se herättää laajamittaista ja pitkäkestoista huolta lähialueiden asukkaissa ja kaikissa Keravan metsien rippeitä puolustavissa.

Vihreä valtuustoryhmä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittävät, että olemassaoleva metsäalue säilytetään kokonaisuudessaan metsänä. Yllä esitetyt, virkistysmetsää koskevat muutokset poistetaan Pihkaniityn asemakaavasta. Kaavoituksen keinoin turvataan mahdollisimman leveät ja luonnontilaiset ekologiset yhteydet Yli-Keravantien yli eteläänpäin. Metsänhoidossa huomioidaan tavoite metsän säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisena, pitäen kuitenkin rakennettu kulkureittiverkosto avoimena ja poistaen vaaralliset puut reittien lähietäisyydeltä.

Vihreä valtuustoryhmä
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Valtuutetuilla ja valtuustoryhmillä on kaupungin hallintosäännön mukaisesti oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Viimeistään nyt korona-pandemian myötä on käynyt ilmeiseksi, että aloitteisiin liittyvät käytännöt kaipaavat Keravalla päivittämistä ja askelia sähköisen käytännön suuntaan onkin jo otettu.

Paperisten aloitteiden kierrättäminen allekirjoitusten keräämiseksi valtuuston kokouksen aikana on epäkäytännöllistä ja kokouksen kulun kannalta häiritsevää. Usein aloitteet eivät saavuta lähellekään kaikkia valtuutettuja kokouksen aikana. Jälkikäteen on mahdotonta todentaa ketkä valtuutetuista ovat tosiasiallisesti kannattaneet aloitetta ja ketkä eivät. Valtuustoaloitteiden käsittely tulisikin pysyvästi sähköistää siten, että paperisista aloitteista luovuttaisiin ja aloitteiden allekirjoittaminen tapahtuisi sähköisesti.

Aloitteet, joita ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä käsitelty loppuun tuodaan valtuustolle kerran vuodessa tiedoksi. Muuten aloitteet pyörivät omalla painollaan toimielimestä toiseen kaupunginhallituksen valmistelun mukaisesti. Tämä käytäntö on päätöksenteon avoimuuden kannalta ongelmallinen, koska aloitteiden käsittelyn seuraaminen on huomattavan haastavaa. Kaupunkilaisten on käytännössä mahdotonta seurata itseään kiinnostavien valtuustoaloitteiden käsittelyprosessia. Tehtyjen aloitteiden historia katoaa myös täysin pöytäkirjojen merkintöihin.

Aloitteiden julkaisu omana osionaan kaupungin verkkosivuilla mahdollistaa niihin liittyvän käsittelyprosessin helpon seuraamisen sekä lisää päätöksentekoon liittyvää avoimuutta. Tuomalla selkeästi esiin aloitteiden sisältö, allekirjoittajat ja käsittelyprosessin tila lisätään myös kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua julkiseen päätöksentekoon luottamushenkilöiden kautta. Valtuustokausien yli kattava julkinen arkisto aikaisemmin tehdyistä valtuustoaloitteista saattaisi lisäksi jopa vähentää hyvin samansisältöisten aloitteiden tekemistä ja siten säästää viranhaltijoiden valmistelutyötä. Useissa pääkaupunkiseudun kunnissa onkin jo siirrytty käytäntöön, jossa valtuustoaloitteet julkaistaan ja arkistoidaan kunnan verkkosivuilla omana osionaan (esimerkiksi Tuusula, Espoo, Helsinki).

Keravan kaupungin strategian yksi keskeisistä teemoista on ”Sydämessä keravalainen”. Strategiassa linjataan seuraavasti: ”Kehitämme viestintäämme asiakaslähtöiseksi niin, että tarvittava tieto on helposti löydettävissä ja selkeästi esitettyä.”.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki sähköistää pysyvästi valtuustoaloitteiden käsittelyn sekä aloittaa aloitteiden julkaisun ja arkistoinnin verkkosivuillaan.

Keravalla 30.11.2020
Juha Ryhänen

Väestömäärän kasvaessa on kuntien huolehdittava riittävistä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksista. Keski-Uudenmaan alueella on vielä jäljellä ulkoilukäytössä suosittuja metsiä ja on tärkeää valita niistä keskeisimmät palvelemaan tätä tarvetta jatkossakin.

Tuomalan-Pihkaniityn metsä on yksi tällainen alue Keravan ja Tuusulan rajalla. Metsän läpimitta on vajaat kaksi kilometriä ja se jakautuu yksityisille ja kunnallisille maanomistajille. Alueen keskellä sijaitsevasta Tuomalan suosta osa on luonnonsuojelualuetta.

Tuomalan-Pihkaniityn metsä on lähialueen suurin yhtenäinen metsäalue, joka ulottuu Tuusulan Rantatien tuntumaan. Keravan puolella metsä jatkuu vihersormina lähes Keravan keskustaan saakka.

Yksityisille maanomistajille omilla metsäalueilla saattaa olla monia erilaisia arvoja. Alueiden historian, tunnesiteiden ja metsänhoidon tarjoamien taloudellisten arvojen merkitys on hyvä ymmärtää. Kun asutaan tiiviisti rakennetulla seudulla, on kuitenkin pohdittava, miten arvokkaat maa-alueet palvelisivat parhaiten kaikkien asukkaiden etua.

Keskeisen sijaintinsa vuoksi Tuomalan-Pihkaniityn metsä olisi tärkeää määrittää ensisijaisesti luonnonsuojelua ja ulkoilua palvelevaksi alueeksi. Se rinnastuisi käyttötavoiltaan esimerkiksi Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen rajoilla sijaitsevaan, todella suosittuun Nuuksion kansallispuistoon. Myös Nuuksiossa maan omistuspohja oli alun perin moninainen, ja sinne suunniteltiin rakentamista ja hakkuita. Nyt se on kuitenkin yksi maamme suosituimmista ulkoilualueista.

Tuomalan-Pihkaniityn metsä ei ole iso, joten sen reunoja ei kannata nakertaa edes vähäisellä rakentamisella. Metsän luonnontilaisuutta olisi tarpeen vaalia nykyistä paremmin, sillä tällä hetkellä hakkuut sekä paikoin hyvin leveiksi ja tiheiksi laajentuneet polut rasittavat alueen luontoa ja heikentävät sen virkistysarvoa. Ongelman voisi ratkaista suojelemalla alueen luonnon hakkuilta ja rakentamalla pienimuotoista retkeilyinfrastruktuuria.

Keravan juna-aseman tuntumasta voisi lähteä merkitty reitti kohti Rantatietä. Tämä toisi lähimatkailevaa asiakasvirtaa Rantatien museoihin. Suon halki tai ympäri voisi kiertää pitkospuut ja sopiva kohta löytyisi varmasti myös nuotiopaikalle. Merkityt ja huolletut polut turvaisivat maapohjan säilymistä liialta tallomiselta.

Sekä Kerava että Tuusula hyötyisivät yhteisestä virkistysalueesta monella tavalla. Sen perustaminen toisi hyvinvointia niin luonnolle, alueen asukkaille kuin alueella vieraileville.

Keravan vihreä valtuustoryhmä esittää, että Keravan kaupunki ja Tuusulan kunta ryhtyvät yhteistyössä selvittämään, miten Tuomalan-Pihkaniityn metsästä saataisiin luotua luonnonsuojelua ja ulkoilua parhaiten palveleva alue. Tämä aloite jätetään samansisältöisenä molempien kuntien valtuustoissa .9.11.2020

Keravan vihreän valtuustoryhmän puolesta,
Liisa Hyttinen

Keravan Vihreiden Aila Lind-Mäki teki maanantaina 21.9 valtuustossa aloitteen metsäterapian ottamisesta osaksi Keravan terveysneuvonnan palveluvalikoimaa.

Luonto ja metsät ovat monelle tärkeä hyvinvoinnin lähde. Metsä sopii kaikille ja tekee hyvää, vaikka siellä vain oleilisi. Luonto ja liikunta yhdessä ovat superlääkettä.

Luonnolla on ehkäisevä ja kuntouttava vaikutus moneen terveys- ja hyvinvointiongelmaan.  Luonnossa oleilu alentaa tutkimustiedon perusteella verenpainetta, laskee sykettä ja vähentää stressihormonien eritystä, ja tätä kautta vaikuttaa myös sydänsairauksiin ehkäisevästi.

Keravalla on upeita metsiä, esimerkkeinä Keinukallion alue, Ollilanlampi sekä Pihkaniitty. Näiden alueiden hyödyntäminen terveydenedistämisessä olisi luonnollinen osa keravalaisten hyvinvoinnin parantamista.

Sipoossa on otettu metsäterapia osaksi kokonaisterveydenhuoltoa, ja lääkäri voi määrätä potilaalleen ns. metsäkylpyjä. Lääkärin määräämiä terveysmetsäretkiä kokeiltiin Sipoossa viime syksynä ja talvena. Metsäkylpyjä määrättiin stressiin, masennukseen ja aikuistyypin diabetekseen. Myös Porvoossa on otettu metsäterveys osaksi kaupungin terveysneuvonnan palvelukokonaisuutta.

Myönteiset tulokset näkyvät muun muassa pulssissa, verenpaineessa ja verensokeritasossa. Ennen kaikkea sillä on suuri vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta psykosomaattisiin oireisiin.

Vuotuiset terveydenhuoltomenot ovat maassamme lähes 20 miljardia. Uskon, että luontointerventiot olisivat kustannustehokas tapa tukea terveyttä myös Keravalla.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravalla selvitetään metsäterapian mukaan ottamista terveysneuvonnan palveluvalikkoon.

Laatuongelmat uudis- ja korjausrakentamisessa ovat nykyisin yleisiä kaikkialla. Kaupungin kiinteistöissä ne aiheuttavat harmia tilojen käyttäjille, vievät kaupungin viranhaltijoiden työaikaa ja tahraavat kaupungin mainetta. Näin ne aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja muuta haittaa myös silloin, kun korjaukset menevät takuun piiriin.

Lisäksi rakentamisen yleinen laatu vaikuttaa paljon kauemmas kuin takuuajat – rakennuksia on tarkoitus käyttää useita vuosikymmeniä ja pieniltäkin tuntuvat laatuongelmat huonontavat rakennuksen käyttökokemuksia ja aiheuttavat vuosi vuodelta kertautuvia lisäkustannuksia koko sen elinkaaren ajan.

Tänä päivänä on paremmin kuin koskaan olemassa tietoa siitä, miten kestäviä ja toimivia rakennuksia tehdään. Kaupunki voi vaikuttaa tilaamiensa rakennustöiden laatuun monilla keinoilla, mm. kilpailutuksen kriteerien ja töiden valvonnan avulla. Tähän tarvitaan oikein kohdennettua asiantuntemusta sekä riittävät resurssit.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki selvittää kattavasti, millaisia laatuongelmia kaupungin kiinteistöjen rakennusprojekteissa on viime vuosina ollut, millaisin toimin ne olisivat olleet vältettävissä ja millaisin toimin ja resurssein kaupungin teettämien rakennustöiden laatu voidaan jatkossa nostaa nykyaikaista, parasta rakennusosaamista vastaavalle tasolle.

7.10.2019

Liisa Hyttinen

Keravan metsissä on tehty useiden vuosien aikana voimakkaita hakkuita. Hakkuilla ei saada Keravalle merkittävää taloudellista hyötyä, sillä metsäalamme on pieni ja pirstaleinen. Metsiemme vahvuus on sijainti asutuksen lomassa. Niiden tulisikin toimia ensisijaisesti arkiliikkumisen ja ulkoilmaharrastuksien virkistävänä luontoympäristönä.

Voimakkaiden hakkuiden ja lahoavan puuaineksen poistamisen jäljiltä metsiemme luonto on köyhtynyt: metsissä on vähemmän erilaisia sienilajeja, niitä syöviä hyönteisiä ja hyönteisiä syöviä lintuja. Myös lintujen luontaiset pesäpaikat ja nisäkkäiden suojapaikat ovat vähissä harvaksi karsitussa metsässä. 

Luonnontilainen metsä edistää tutkimuksien mukaan terveyttä paremmin kuin käsitelty metsä tai hoidettu puisto. Jo kymmenen minuutin luonnontilaisessa metsässä oleskelun on todettu lievittävän stressioireita. 

Metsä on myös leikkien ja oppimisen paikka. Koulu-, päiväkoti- ja harrastusryhmät tutkivat metsäluontoa ja oppivat siellä elämän monimuotoisuuden perusteita. Myös tämän tarpeen täyttää parhaiten juuri luonnontilainen metsä, jossa havainnoitavissa on laaja elämänkirjo nuorista versoista lahottajasienten valtaamiin puihin ja monipuolisesta hyönteiskannasta kiinnostavaan linnustoon ja nisäkäslajistoon. Luonnontilainen metsä tarjoaa erinomaiset puitteet myös lasten mielikuvitusta ja motorisia taitoja kehittäviin seikkailu- ja majaleikkeihin.

Helsingin keskuspuisto on hyvä esimerkki tiiviin kaupunkirakenteen ja lähes luonnontilaisen metsän onnistuneesta yhteiselosta, joka palvelee asukkaiden hyvinvointia. Helsingin keskuspuiston metsät ovat saaneet elää lähellä luonnontilaa vuosikymmeniä. Jotta Keravalla päästäisiin samaan tilanteeseen tulevina vuosikymmeninä, tulisi metsien palautuminen luonnontilaan aloittaa nyt.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kerava antaa jatkossa metsiensä kehittyä mahdollisimman luonnontilaisina. Maltillista hoitoa eli lähinnä yksittäisten puiden kaatoa voidaan tehdä teiden, ulkoilureittien, tonttien, leikkipuistojen, pysäköintipaikkojen ja sähkölinjojen kaltaisten erityiskohteiden välittömällä lähialueella silloin, kun se on perusteltua virkistysarvojen tai turvallisuuden vuoksi.3.6.2019

Keravalla 

Liisa Hyttinen

Nykypäivänä ihmisillä on usein liikaa tavaraa ja turhasta materiasta hankkiudutaan mieluiten eroon. Tarpeettomien esineiden valmistus aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta ympäristölle ja ne vievät tilaa kodeissa ja työpaikoilla. Kasvava trendi onkin, että lahjoiksi hankitaan jotain aineetonta, kuten lahjakortteja hyvinvointi- tai liikuntapalveluja tuottaviin liikkeisiin tai kulttuuririentoihin. Hieno ajatus on myös hyväntekeväisyyslahjoissa, joissa lahjan arvo lahjoitetaan lahjan saajan valitsemalle kolmannelle osapuolelle, kuten apua tarvitseville ihmisille tai luonnolle.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan kaupunki siirtyy työntekijöille, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille antamissaan lahjoissa nykyaikaan ja hankkii jatkossa pääasiassa aineettomia lahjoja. 

Keravalla 4.2.2019

Mari Kauhaniemi Liisa Hyttinen

Nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle Valtion tarkastusviraston laskelmien mukaan noin 1.000.000 €. Tämä luku koskee siis yhtä nuorta, eikä kata kustannuksia, joita kertyy ylisukupolvien syrjäytymisestä.

Koulussa menestyminen/selviäminen ehkäisee syrjäytymisen reunalle joutumista. Kerava on ottanut monia menetelmiä käyttöönsä ja näin moni nuori on saanut uskoa tulevaisuuteen. Liian moni jää kuitenkin ilman apua.

Koulu kohtaa aina kulloisenkin ikäluokan kokonaisuudessaan ja on siis parhaita paikkoja tarttua paitsi koulumenestyksen niin muihinkin nuorten pulmiin. Tärkeää on ongelmiin tarttuminen ja ennen kaikkea toimivien menetelmien löytyminen silloin, kun ollaan ajautumassa vaikeuksiin.

Koulussa oppilaiden tukipalveluista vastaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja kuraattori. Ei kuitenkaan riitä, että tukea saa harvoin tai ajanvarauksella, vaan kouluihin tarvitaan ”matalan kynnyksen” ihminen, joka on helposti tavoitettavissa ja läsnä.

Joissakin kunnissa on otettu hyvin tuloksin käyttöön koulusosionomit tai opiskeluvalmentajat. Palvelu on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää palvelua.

Koulusosionomi/opiskeluvalmentaja on läsnä päivittäin. Hän keskustelee, ohjaa ja antaa tukea muun muassa koulunkäyntiin ja poissaoloihin liittyvissä asioissa, kaveri- ja ihmissuhdeongelmissa, päihteisiin liittyvissä kysymyksissä sekä kotihuolissa ja perheiden kriisitilanteissa. Koulusosionomi/opiskeluvalmentaja on läsnä myös somessa.

Me allekirjoittaneet toivomme, että Kerava kartoittaa nykyiset tukitoimet ja niiden vaikuttavuuden sekä selvittää koulusosionomien/opiskeluvalmentajien sopivuuden yhtenäiskouluihin nuorten kasvun tueksi.

Lähiluonto ja puistot ovat Keravan kehittämisessä tärkeässä osassa. Ne ovat avainasemassa viihtyisän kaupunkikuvan, asukkaiden hyvinvoinnin ja terveellisen elinympäristön luomisessa.

Rakentamisen seurauksena luonnonläheiset alueet ovat pirstoutuneet yhä pienemmiksi, toisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Pirstoutuminen aiheuttaa katkoksia luonnonläheisiin kevyen liikenteen reitteihin sekä ekologisiin yhteyksiin. Tämä heikentää merkittävästi lähiluonnon sekä puistojen virkistys- ja luontoarvoa.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravalla käynnistetään kehittämistyö, jossa päämääränä olisi vahvistaa luonnonläheisiä yhteyksiä viheralueiden välillä siten, että ne muodostavat vähitellen yhä yhtenäisemmän kokonaisuuden. Erillisten viheralueiden sijaan kehitettäisiin näin koko kaupungin kattavaa viherverkostoa ja sen sisällä kulkevaa, nykyaikaista kevyen liikenteen reitistöä.

Keravalla 12.9.2017

Liisa Hyttinen