Keravan Vihreiden tekemiä valtuustoaloitteita
Valtuustoaloite 14.11.2022 Luonnon monimuotoisuus -ohjelma Keravalle

Luonnon monimuotoisuus -ohjelma Keravalle

Luontoarvot ovat Keravalla jatkuvasti tapetilla, koska rakentamisen tiivistäminen vähentää asukkaille tärkeiden viheralueiden määrää ja laajuutta. EU:ssa valmisteilla oleva ennallistamisasetus ohjaa jäsenmaita ja niiden kaupunkeja huolehtimaan yhä paremmin viherympäristöjen laadusta. Luontokadon seuraukset ekosysteemeille sekä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ovat niin merkittävät, että jokaisen kunnan ja kaupungin on tehtävä osansa sen pysäyttämiseksi.

Merkityksellistä ei ole ainoastaan viheralueiden pinta-ala vaan myös ekosysteemien rikkaus ja sen vahvistaminen.

Keravalla on viime vuosina oltu tekemässä metsäohjelmaa ja vesistöjensuojeluohjelmaa. Luontoarvojen merkitys kasvaa jatkuvasti ja siksi tulevaisuuden tarpeisiin vastaisi paremmin luonnon monimuotoisuusohjelma eli LUMO-ohjelma. Lukuisat suomalaiset kaupungit ja kunnat sekä mm. Pirkanmaan maakunta ovat jo tehneet oman LUMO-ohjelmansa.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Kerava laatisi oman LUMO-ohjelman. Keravan LUMO-ohjelma sisältäisi suunnitelman, jota toteuttamalla parannettaisiin metsien, vesistöjen, peltojen, niittyjen ja rakennettujen alueiden luontoarvoja. Erilliset metsä- ja vesistöohjelmat voidaan sisällyttää tähän ohjelmaan. LUMO-ohjelman tavoitteena on parantaa olemassa olevien viheralueiden laatua ja lisätä viherrakenteita rakennetussa ympäristössä aina siellä, missä se on laadukkaan kaupunkisuunnittelun näkökulmasta mielekästä ja mahdollista.

Keravan Vihreiden valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet

Valtuustoaloite 29.8.2022 Savionselänteenkorven suojelemiseksi Keravan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi

Valtuustoaloite 29.8.2022 Savionselänteenkorven suojelemiseksi Keravan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi

Keravan Saviolla sijaitseva Savionselänteenkorpi on sopiva kohde luonnonsuojelualueeksi, totesi tekninen lautakunta päätöksessään 14.12.2021. Päätöksen esittelytekstissä todetaan: ”Keravan kaupungin metsien joukossa tuo kyseinen alue on melko laaja, yhtenäinen sekä monipuolista maastoa sisältävä.” Keravan luontoselvityksessä 2014 Savionselänteenkorpeen kuuluvan kostean korpialueen on lahopuustonsa perusteella todettu täyttävän myös Metso-ohjelman mukaisen suojelun kriteerit.

Jotta keravalaiset pääsevät nauttimaan tästä hienosta metsäalueesta, Savionselänteenkorven alueelle tulee rakentaa ulkoilureitti Keravan puolelta. Olisi hienoa, että Keravan 100-vuotisjuhlavuotena perustetaan Keravalla uusi luonnonsuojelualue ja kulkureitti sinne juhlavuoden kunniaksi.

Vihreä valtuustoryhmä ehdottaakin, että Savionselänteenkorven luonnonsuojelualueen perustaminen ja virkistysreitin rakentaminen ajoitetaan siten, että ne ovat kaupunkilaisten käytettävissä Keravan vuoden 2024 alkuun mennessä.

Keravan Vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite 29.8.2022 Keravan kaupunki mukaan energiansäästökampanjaan

Keravan kaupunki mukaan energiansäästökampanjaan

Venäjän sotatoimet ja tämän myötä fossiilisesta energiasta irtautuminen ovat tehneet energian säästämisestä entistäkin tärkeämmän tavoitteen. Jokaisen on kannettava erityistä vastuuta energian säästämiseksi, niin koko Euroopan, Suomen, Keravan kaupungin, kuin yksittäisen asukkaan. Nyt tarvitaan kaikki nopeavaikutteiset ja konkreettiset energiansäästötoimet käyttöön.

Me aloitteen allekirjoittaneet edellytämme, että Keravan kaupunki liittyy mukaan työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston, Motivan, valtioneuvoston kanslian, ympäristöministeriön ja Sitran yhteistyössä luomaan energiansäästökampanjaan “Astetta alemmas”. Keravan kaupungin tulee suunnitella energiansäästötoimenpiteet huomioiden kaupunkilaisten turvallisuus ja terveys. Tämän lisäksi Keravan kaupungin tulee viestiä energiansäästötoimenpiteistään ja niistä saaduista säästölaskelmista näkyvästi eri viestintäkanavissa ja julkisten rakennusten seinillä.

Keravan kaupungin tulee energiansäästökampanjalla kannustaa myös yrityksiä ja asukkaita mukaan kampanjaan ja osallistaa kaupunkilaiset ideoimaan säästövinkkejä. Kaupungin omalla esimerkillä, aktiivisella viestinnällä ja asukkaiden kannustamisella on suuri merkitys energiakriisin hoitamisessa. Kaupunkilaisille on välityttävä viesti, että Keravan kaupunki tekee osaltaan kaikkensa selviytyäksemme tulevasta lämmityskaudesta ja energian säästämisen tavoitteista myös jatkossa.

Lisäksi toivomme, että Keravan kaupunki haastaa mukaan myös Keravan Energian viestimään aktiivisesti energiansäästöön kannustaen.

Energiansäästötalkoilla luomme myös yhteisöllisyyttä ja uskoa siihen, että selviämme tulevasta yhdessä.

Laura Tulikorpi

Valtuustoaloite 2.5.2022: kulkureitin rakentamiseksi Kercan alueelta Savionselänteenkorven luontokohteeseen

Valtuustoaloite kulkureitin rakentamiseksi Kercan alueelta Savionselänteenkorven luontokohteeseen.

Savionselänteenkorpi on arvokas Metso-ohjelmaan soveltuva luontokohde. Tällä hetkellä kohteeseen ei ole reittiä Keravan puolelta, vaikka alue on helposti naapurikuntalaisten, vantaalaisten tavoitettavissa.

Savion alueella on niukasti rakentamattomia metsä-/ luontokohteita. Saviolla näitä kohteita on Sielunrajankallio ja pieni osa Matkoissuota.

Esitämme, että Kercan alueelta järjestetään kulkuyhteys tuolle arvokkaalle alueelle keravalaisten käyttöön.

 

Säde Evilä        Liisa Hyttinen

Keravan kaupungin ilmastosuunnitelma on päivitettävä ja resurssit ilmastotyölle turvattava 21.3.2022

Keravan kaupungin ilmastosuunnitelma on päivitettävä ja resurssit ilmastotyölle turvattava

🌎 Ilmastonmuutos on uhka hyvinvoinnillemme ja luonnon monimuotoisuudelle. Viimeisin YK:n ilmastopaneelin IPCC:n raportti julkaistiin 28.2.2022. Raportin viesti on vakava ”Jos viivyttelemme enää yhtään, menetämme lyhyen ja erittäin nopeasti sulkeutuvan ikkunan, jolla voidaan turvata ihmiskunnan tulevaisuus.” Raportin mukaan ilmastonmuutosta ei voi enää täysin pysäyttää. Päästövähennysten lisäksi ilmastonmuutokseen, sen tuomiin riskeihin ja sopeutumiseen varautuminen on välttämätöntä. Tämä vaatii välittömiä toimia ja laajaa yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla. Siksi päästöjen vähentämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen tulee olla osa kaikkea päätöksentekoa. Päätösten vaikutusten arviointia on tehtävä myös tästä näkökulmasta.

🌿 Kaikki toiminta, joka suojelee, säilyttää ja ennallistaa ekosysteemejä, edistää ilmastokestävää kehitystä. Ilmastonmuutos- ja luontokato -ratkaisut liittyvät kiinteästi yhteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös terveyteemme. Sosiaali- ja terveysalan politiikka ei myöskään ole irrallaan ilmastotyöstä. Olemme saaneet myös huomata, miten ilmastopolitiikka kytkeytyy turvallisuuspolitiikkaan. Vain kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voi estää pahimman.

✅ Keravan kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaa 2021-2030 tulee tarkastella uudestaan siitä näkökulmasta, mitä tavoitteita voimme jouduttaa ja mitkä suunnitelmassa vielä keskeneräisenä olevat, kuten toimialojen sopeutumistyön määrittelyt, voidaan tehdä valmiiksi. Suunnitelmaan tulee lisätä jätehuollon kehittäminen kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. Keravalla tulisi ottaa käyttöön ilmastobudjetointi osana taloussuunnittelua ja resurssiviisas taloudenpito osana kaupunkimme hiilineutraalisuus -tavoitetta. Lisäksi Keravan tulisi liittyä FISU -verkostoon, joka on tarkoitettu kunnille, jotka haluavat edistää kestävien ratkaisujen käyttöönottoa kansallisina edelläkävijöinä. Verkostossa on mukana muitakin radanvarsikaupunkeja, kuten Hyvinkää, Riihimäki ja Lahti. Toivon, että Kerava haluaa olla kestävien ratkaisujen edelläkävijä.

🌿 Kaupungissamme toimii osa-aikainen ilmasto-ohjelmapäällikkö EU:n rahoittaman Match Up -hankkeen turvin. Tämän hankkeen rahoitus päättyy syyskuussa. Ilmastotyön jatkuvuus on kuitenkin turvattava myös hankerahan päättyessä. Keravalla on hiljattain otettu käyttöön Ympäristövahti -työkalu, jonka tarkoitus on tuottaa dataa päätöksenteon ja kaupunkistrategiamme täytäntöönpanon tueksi. Tämän työkalun ajan tasalla pitäminen vaatii myös resursseja, jotta dataa on saatavilla reaaliajassa.

✅ Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Keravan kaupunki turvaa ilmastotyön riittävät resurssit. Kaupungin ilmasto-ohjelman päivittämistyö, toimeenpanon seuranta, Ympäristövahti -työkalun ylläpito ja ilmastonäkökulman integrointi kaikilla toimialoilla sekä ilmastopäällikön työn jatkuvuus on taattava myös syyskuun jälkeen. Tämä luo myös edellytykset ilmastobudjetoinnille ja resurssiviisaalle taloudenpidolle. Toivomme, että ilmasto-ohjelmapäällikön työn vakinaistamisen mahdollisuutta selvitetään.

✅ Esitämme myös, että valtuustolle pidetään Keravan kaupungin kestävän energian ja ilmastotavoitteiden tilannekatsaus, jotta myös meillä päättäjillä on ajantasainen tieto päätöstemme ilmastovaikutusten arviointiin. Edellytämme, että tilannekatsauksen yhteydessä valtuustolle esitellään FISU-verkoston resurssiviisaus -tavoitteet.

Valtuutettu Laura Tulikorven valtuustoaloite Keravan kaupungin ilmastotyön jatkuvuuden puolesta kaupunginvaltuuston 21.3.2022 kokoukseen.

Jänisvuoren ja Skogsterin metsäalueet suojeltava 7.2.2022

Keravan Jänisvuoren ja Kaskelan metsät muodostavat kaupungin koillisosan viimeiset laajemmat yhtenäiset metsäalueet. Tuoreen Kaskelan yleissuunnitelman mukaan alueelle tulisi lähivuosina satoja uusia asukkaita. Alueen kaavoituksessa tulisi huomioida Keravan kaupunkistrategian pyrkimys olla monimuotoinen viherkaupunki sekä harkita tarkoin luonto- ja virkistysalueiden merkitystä alueen kokonaisilmeelle, houkuttelevuudelle ja pitovoimaisuudelle.

Luonnon monimuotoisuuden on todettu edistävän kansanterveyttä. Vihreät ympäristöt suojaavat monilta taudeilta ja monipuolinen luonto tukee ihmisen terveyttä kokonaisvaltaisesti. Metsä on kaikenikäisille kuntalaisille sopiva, ilmainen hyvinvointikeskus, jossa sienestetään, marjastetaan ja liikutaan omatoimisesti. Myös alueen oppilaitokset käyttävät metsiä luontokasvatukseen, liikuntaan ja retkeilyyn.

Mikäli Jänisvuorta ja Skogsterin metsää ei suojella, menetetään laajoja metsäalueita. Tämä huonontaa merkittävästi reitistöjä, luonnon monipuolisuutta ja sitä kautta alueen asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Keravalla on useita esimerkkejä siitä, että asuintalokeskittymien ympärille on jätetty kohtalaisestikin metsää, mutta rakennetut polut eivät ole pystyneet ohjaamaan kulkemista; Ahkera käyttö on suuntautunut koko maastoon, joka on tallautunut ja lähes kaikki aluskasvillisuus on hävinnyt.

Jänisvuorella on vanhaa ja varttunutta sekametsää sekä paikoin runsaasti lahopuuta. Kasvi- ja eläinlajisto on monipuolinen: linnuista tavataan mm. vaarantuneita pyytä ja töyhtötiaista, ja alueella elää monia vanhaa metsää indikoivia sammal- ja kääpälajeja.

Jänisvuorella on tärkeä alue-ekologinen merkitys Haukkavuoren pienen luonnonsuojelualueen laajennuksena. Kaskelan eteläinen metsä (Skogster) on laajahko alue, jossa on monipuolista metsää ja runsaasti lahopuuta. Lajistoltaan metsä muistuttaa Jänisvuorta. Yhdessä Haukkavuoren ja Jänisvuoren kanssa Kaskelan eteläinen metsä muodostaa merkittävän vanhojen metsien verkoston.

Kallioisuutensa vuoksi alue soveltuu huonosti rakentamiseen. Alue on hyvin aktiivisessa virkistyskäytössä, ja sen säilyttäminen mahdollisimman luonnontilaisena edistäisi luonnon monimuotoisuuden lisäksi paikallisten asukkaiden hyvinvointia. Alueen luontoarvot voitaisiin turvata parhaiten laajan luonnonsuojelualueen perustamisella.

Esitämme, että Keravan kaupunki ryhtyisi toimiin metsien suojelemiseksi Keravan Jänisvuorella ja Kaskelan eteläisessä metsässä. Molempien alueiden luonto-, virkistys- ja maisema-arvot ovat huomattavan suuret, erityisesti Kaskelan, Etelä-Kaskelan, Päivölän ja Kuusisaaren asuinalueiden asukkaille. Skogsterin kaavassa suunnitellun asuinrakentamisen pitäisi keskittyä pääosin peltoalueille metsän sijaan.

Aloitteen on laatinut kaupunginvaltuutettumme Karoliina Kaarivirta.
Se jätetään käsittelyyn kaupunginvaltuustossa 7.2.22.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi käyttöön Keravalla 13.12.2021

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi käyttöön Keravalla

Keravalla ei ole käytössä systemaattista menetelmää päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin. Monet lait kuitenkin edellyttävät päätösten vaikutusten arviointia, kuten terveydenhuoltolaki 11§, tasa-arvolaki 4§ ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksen artikla 3. Kuntaliiton ja THL:n suosittama menetelmä päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin on EVA. Se on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään.

Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa otetaan huomioon kuntalaisvaikutukset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, terveysvaikutukset, yhdenvertaisuusvaikutukset sekä mm. ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset. Näitä vaikutuksia arvioidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

Vantaalla EVAus on ollut jo pitkään osa päätösprosessien toimintakulttuuria. Näemme erittäin tärkeänä, että erityisesti nyt tulevan yhteisen hyvinvointialueemme vuoksi, Keravalla olisi käytössä yhtenevät menetelmät Vantaan kanssa. Hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ jää kunnille ja sujuvan yhteistyön lisääminen sekä Vantaan, että hyvinvointialueen kanssa, puoltaa myös EVAuksen käyttönottoa Keravalla.

EVA on tärkeä työväline päätöksenteon vaikuttavuuden arviointiin ja päätöksenteon systemaattisuuden lisäämiseen. Se tuo päätöksentekoon myös läpinäkyvyyttä, kun päätösten perusteet tulevat näkyviksi ja niitä on helpompi arvioida jälkikäteen. Taloustilanteen ollessa tiukka, on päätösten vaikuttavuuden arviointi erityisen tärkeää, jotta vältytään päätöksiltä, jotka tuottavat säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä tähtäimellä tuovat lisää kuluja.

Aiheesta kaksi vuotta sitten tehty valtuustoaloite ei johtanut toivottuihin toimenpiteisiin. Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki ottaa päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöön osana keravalaista päätöksentekoprosessia.

Mari Kauhaniemi

Laura Tulikorpi

Lisää puita kaikkialle Keravalle 24.5.2021

Keravan kaupunki osallistui viime vuonna Miljoonan puun talkoisiin. Hankkeen Facebook-sivuilla kerrotaan, että talkoiden tavoitteena on rakentaa puita istuttamalla hiljaisia tiloja, jotka luovat vehreyttä, lisäävät hyvinvointia ja auttavat luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa. Hanke sopi Keravalle erityisen hyvin, sillä melu on läsnä kaikkialla kaupungissamme. Hankkeen tulokset jäivät Keravalla kuitenkin laihoiksi.

Erityisesti kotimaiset havupuut tuovat kaupunkiin vehreyttä ympäri vuoden. Puiden istuttamisessa tulisi huomioida luonnoneläinten tarpeet, kuten suojaisten pesäpaikkojen löytyminen eri lintulajeille sekä oravan hyppyetäisyys puusta toiseen.

Esimerkiksi Saviolla KerCan alueelle sekä Kytömaalla Kytömaantien ja junaradan väliselle alueelle olisi mahdollista istuttaa kokonaan uusia metsiä. Lisäksi yksittäisiä puita tai puuryhmiä sopisi monin paikoin lisää rakennetun ympäristön lomaan.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan kaupunki kartoittaa uusien puiden istuttamiseen sopivia alueita kaikissa kaupunginosissamme sekä tuo aiempaa vahvemmin asemaakaavoihin velvoitteita istuttaa uusia puita.

Aloitteen ovat laatineet vihreiden Säde Evilä ja Liisa Hyttinen.
Siihen kerätään allekirjoituksia kaikilta halukkailta kaupunginvaltuutetuilta ja jätetään käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa 24.5.21.

Sujuva palvelupolku nepsy-lapsille Keravalla 26.4.2021

Neuropsykiatrisesti oireilevien eli nepsy-lasten ja heidän perheensä saama tuki on valtakunnallisesti epätasa-arvoista ja mikään taho ei koordinoi palvelukokonaisuutta. Ongelmien varhainen tunnistaminen edellyttää mm. neuvolan, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun saumatonta yhteistyötä ja nopeaa lähetettä erikoissairaanhoitoon. Valtakunnallisesti tunnistetut ongelmat sujuvan ja tarpeisiin vastaavan palvelupolun löytymiseksi ovat todellisuutta myös Keravalla. Liian usein jää perheiden omalle vastuulle selvittää, mitä palveluita ja tukitoimia on saatavilla.

Nepsy-lasten pääsy vammaispalveluiden asiakkaaksi ei ole itsestään selvää toisin, kuin esimerkiksi lievästi kehitysvammaisilla lapsilla. Keravan omaishoidontuen myöntämiskriteerit ja käytettävissä oleva hoitoisuusarvio eivät ole sovellu nepsy-lasten hoitoisuuden arviointiin, jonka takia myönteisten omaishoidontuen päätösten saaminen on hankalaa. Nepsy-lapset ovat usein väliinputoajia ja perheiden avun tarpeeseen havahdutaan vasta, kun vanhemmat uupuvat tai lapsen koulunkäynti muodostuu hoitosuhteen puuttumisen takia mahdottomaksi. Tilanteen kriisiytyminen voi johtaa lastensuojelun asiakkuuteen ja ääritapauksessa jopa huostaanottoon.

Tarvitsemme Keravalle mallin, jossa nepsy-lapset saavat varhaisessa vaiheessa asiantuntevaa palveluohjausta ja pääsevät tutkimuksiin. Mallissa huomioidaan lisäksi nepsy-lapsen tuen tarve koulumaailmassa. Nepsy-lapsen opetuksessa tulee huomioida mm. lapsen aistitoimintojen poikkeavuus, toiminnanohjauksen vaikeus ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät erityispiirteet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava selvittää, miten nepsy-lasten monialainen palvelupolku varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi on mahdollista saada sujuvaksi Keravalla. Selvittelytyössä tulee tehdä yhteistyötä Vantaan kanssa ja tuleva malli tulee huomioida Kerava-Vantaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa.

Kaupunginvaltuutetut Mari Kauhaniemi (vihr.) ja Nina Korventaival (sdp) ovat jättäneet kyseisen valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustossa 26.4.2021 käsiteltäväksi. Muutkin kaupunginvaltuutetut voivat halutessaan allekirjoittaa aloitteen.

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle maksettava vaaterahaa 26.4.2021

Varhaiskasvatuksen opetus- ja hoitohenkilöstön päivittäisiin työtehtäviin kuuluu ulkoilu lasten kanssa ympäri vuoden. Työtehtävien hoitaminen edellyttää asianmukaisia ulkokäyttöön soveltuvia kausivaatteita ja -jalkineita, jotka henkilöstön tulee hankkia itse. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle muodostuu ulkovarusteiden lisäksi kuluja myös erilaisten liikuntavarusteiden ja -välineiden hankinnasta sekä sisävaatteiden poikkeuksellisen suuresta kulumisesta, rikkoutumisesta ja likaantumisesta.

Työkäytössä olevia vaatteita ja kenkiä voi vähentää tulonhankkimiskuluina verotuksessa vain, jos työpukua ei voi käyttää muutoin kuin työtehtävissä (Verohallinnon ohje: Tulonhankkimiskulut ansiotuloista, 4.5). Tämä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö ei ole oikeutettu verovähennykseen ammattikäyttöön hankkimiensa vaatteiden ja muiden varusteiden osalta, riippumatta siitä, käytetäänkö vaatteita tosiasiallisesti myös vapaa-ajalla vaiko vain työtehtävän suorittamisessa.

Keravalla on pula koulutetusta varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajia haettaessa päteviä hakijoita puuttuu vuosittain, eivätkä kaikki tehtäviin valitut ota paikkaa vastaan, vaan suuntaavat töihin naapurikuntiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaus Keravalla ei ole kilpailukykyinen kaikkien lähikuntien palkkatason kanssa. Esimerkiksi Vantaan ja Tuusulan kunnan palkkataso on Keravaa parempi.

Vaateraha lisää Keravan vetovoimaisuutta työnantajana ja on konkreettinen kädenojennus työolojen parantamisen suuntaan, sekä osoitus varhaiskasvatuksen ammattilaisten työn arvostamisesta. Vaateraha kannustaa nykyisiä varhaiskasvatuksen osaajia jäämään töihin Keravalla ja auttaa kaupunkia saamaan uusia motivoituneita työntekijöitä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava ottaa käyttöön 200 euron suuruisen vaaterahan maksukäytännön varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Vaateraha maksetaan kahdessa erässä, kesäkuussa ja joulukuussa.

Aloitteen ovat laatineet

Nina Korventaival (SDP) ja Karoliina Kaarivirta (Vihreät).
Kerava mukaan Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeeseen 26.4.2021

Suomen Mielenterveys ry koordinoi Ympäristöahdistuksen mieli -hanketta, jossa käsitellään ympäristötunteita. Yhdistys kertoo verkkosivuillaan, että ympäristöahdistuksella tarkoitetaan ympäristöongelmista ja niiden uhasta kumpuavia tuntemuksia ja tunteita. Tunteet voivat olla voimaa antavia, kuten energiaa ratkaista ongelmia tai toivon kokemuksia, mutta myös turhautumista ja ahdistusta. Vaikeiden tunteiden ja ajatusten tunnistaminen, hyväksyminen ja tunnetaitojen harjoitteleminen auttavat ympäristömuutosten keskellä. Kun tunteita jaetaan yhdessä, elämä tunteiden kanssa helpottuu. Samalla kyky toimia omassa arjessa kestävämmän ympäristön puolesta paranee. (lähde: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymparisto-ja-luonto/ymparistoahdistuksen-mieli)

Keravalla aihe on hyvin ajankohtainen. Moni asukas on huolissaan mm. lähiluonnon vähenemisestä, kaupungin roskaantumisesta ja monista muista ympäristöongelmista. On tärkeää, että ongelmien ratkaisemisen lisäksi tätä huolta käsitellään ja pyritään kanavoimaan sitä esimerkiksi positiiviseksi toiminnaksi ympäristön hyväksi.

Ympäristöahdistuksen mieli -hanke tarjoaa työkaluja näiden huolien käsittelyyn. Hankkeessa järjestetään maksuttomia työpajoja eri kohderyhmille. Syksylle 2021 on suunniteltu työpajoja mm. kouluterveydenhuollon ja peruskoulujen ja/tai toisen asteen sosiaali- ja nuorisotyöntekijöille. Näihin maksuttomiin työpajoihin haetaan nyt osallistujia kunnista.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Kerava ilmoittautuu kiinnostuneeksi osallistumaan Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen maksuttomiin työpajoihin, jotka järjestetään syksyn 2021 aikana.

Aloitteen on laatinut Liisa Hyttinen (vihr.).

Influenssa- ja pandemiarokotteet tuotava kotiin sotiemme veteraaneille, sotainvalideille ja -leskille 15.3.2021

Keravalla on 19 elossa olevaa sotaveteraania ja kolme sotainvalidia, leskiä on 49. Pääsääntöisesti heidän ikänsä on runsaat 90 vuotta. Tutkimuksissa on osoitettu, että yli 90-vuotiaat tarvitsevat enenevässä määrin apua arkisiin toimintoihin. Liikkumiseen kodin ulkopuolella tarvitaan usein apuvälineitä ja joko omaisten tai palkatun avustajan apua.

Esitän, että jatkossa Keravan kaupunki tuottaa niin influenssa- kuin pandemiarokotteet sotaveteraaneille, invalideille ja leskille kotiin kunnioituksena heidän panoksestaan Suomen itsenäisyyden eteen.

Valtuustoaloitteen on laatinut Säde Evilä.

Aloite jätettiin valmisteltavaksi kaupunginvaltuustossa 15.3.2021

Mielenterveyden ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille 1.2.2021

Koululaisia opetetaan antamaan ensiapua sydänkohtauksen tai onnettomuuden varalle. Harva koululainen kuitenkaan saa ensiapukoulutusta siihen, kuinka auttaa koulukaveria, jolla on paniikkikohtaus, tai ystävää, jolla on itsetuhoisia ajatuksia.

Kasvatuksessa ja koulutuksessa on panostettava entisestään arkipäivän mielenterveystaitojen opetteluun. Opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista. Näin voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia, edistää tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, ja vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Samalla ehkäistään kiusaamista mielenterveyden riskitekijänä.

Esitämme, että jokaisessa Keravan koulussa toteutetaan oppilaille ja opettajille mielenterveyden koulutus. Koulutus sisältää mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet, ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen, ja oppimateriaalin elämänkriiseistä selviämiseen. Koulutus voidaan toteuttaa mielenterveyden ammattilaisen avulla. Koulutus tulee suunnata myös opettajille, jotta he saavat lisää välineitä ja ajantasaista tietoa mielenterveystaitojen edistämiseen, ja oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiseen ja vahvistamiseen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että selvitetään mahdollisuus järjestää Keravan kouluissa kattava mielenterveyden edistämisen koulutus ajantasaisen tiedon mukaisesti perusopetuksen opetussuunnitelmassa olevan opetuksen lisäksi niin oppilaille kuin opettajille.

Kytömaan suo ennallistettava 1.2.2021

Kytömaan asuntoalueen rakentaminen on käynnissä ja alueella sijaitsee Kytömaan suo. Luontoselvityksessä vuonna 2014 mainitaan Kytömaan suo vielä varsin hyvin säilyneenä korpirämeenä. Valitettavasti suosta on enää jäljellä vain pieni kaistale. Kytömaan suo ja lähde muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden.

Keravan kaupungin alueella sijaitsee kaksi muutakin suota. Matkoissuo, jonka Tuusulan puoleinen osa on nimennyt luonnonsuojelualueiksi vuonna 2018. Keravan puoleisella osalla on SL suojelumerkintä. Lisäksi on ojitettu Koukkusuo lähellä Keinukalliota. Alueella tavataan mm. teeriä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan ekoosysteemien ennallistaminen on noussut kansainvälisesti merkittäväksi keinoksi hillitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ylläpitää ekosysteemipalveluja. Suomessa metsien ja soiden ennallistaminen on vakiintunut suojelualueiden hoitomenetelmä.

Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentynyt, vahingoittunut tai tuhoutunut ekosysteemi pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Ennallistamisen tavoite on lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien laadun parantaminen ja sitä kautta sekä lajien että luontotyyppien uhanalaistumisen hidastaminen ja pysäyttäminen. Tämä on tärkeää etenkin Etelä-Suomessa, missä suurin osa soista on ojitettu.

Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa soiden ennallistamisia ja työ tulisi aloittaa Kytömaan suosta.

Pihkaniityn asemakaavaluonnos rajattava uudelleen 1.2.2021

Pihkaniityn ulkoilualue palvelee laajasti Virrenkulman, Kurkelan, Kalevan, Kytömaan, keskustan ja tulevan asuntomessualueen asukkaiden virkistys- ja luontoliikuntatarpeita. Pihkaniityn metsäalueiden muuttaminen asuinrakentamisen käyttöön huolettaa lähimetsäänsä arvostavia kuntalaisia – ja syystäkin. Pienessä kunnassa kuten Keravalla, on helppoa nakertaa metsäalueita kaavoitusvaiheessa pala kerrallaan, kunnes jäljellä on lopulta vain puurypäs keskellä kaupunkimaisemaa.

Pihkaniityssä tutustutaan metsään päiväkotilasten ja koululaisten kanssa ja toteutetaan luontokasvatusta, joka on tänä päivänä yhä tarpeellisempaa monen perheen ohueksi jääneen luontosuhteen vuoksi. Alueella toimii myös Keravan ensimmäinen luontoesiopetusryhmä.

Metsässä rauhoitutaan, palaudutaan stressistä ja kuormituksesta, retkeillään, liikutaan koirien kanssa, suunnistetaan, sienestetään, marjastetaan ja hyödynnetään monipuolisella alustalla liikkumisen mahdollisuuksia. Metsällä on rakennettuihin liikuntapaikkoihin ja virkistysalueisiin verrattuna tutkitusti hyvin erilaiset hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä erilaiset käyttötarkoitukset ja käyttäjäkunta. Toisella ei voi korvata toista.

Tällä hetkellä osa Pihkaniityn metsästä on uhattuna asemakaavan tasolla. Suunnittelun tavoitteena on tutkia voidaanko alueelle sijoittaa uusia pientaloja ja leikkipaikka. Kaavaan on kirjattu myös pyrkimys selvittää nykyisten polku- ja latuverkoston laajentamismahdollisuuksia. Niin kauan kuin tällainen kaavamerkintä on voimassa, se herättää laajamittaista ja pitkäkestoista huolta lähialueiden asukkaissa ja kaikissa Keravan metsien rippeitä puolustavissa.

Vihreä valtuustoryhmä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittävät, että olemassaoleva metsäalue säilytetään kokonaisuudessaan metsänä. Yllä esitetyt, virkistysmetsää koskevat muutokset poistetaan Pihkaniityn asemakaavasta. Kaavoituksen keinoin turvataan mahdollisimman leveät ja luonnontilaiset ekologiset yhteydet Yli-Keravantien yli eteläänpäin. Metsänhoidossa huomioidaan tavoite metsän säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisena, pitäen kuitenkin rakennettu kulkureittiverkosto avoimena ja poistaen vaaralliset puut reittien lähietäisyydeltä.

Vihreä valtuustoryhmä
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Avoimuutta aloitekäytäntöihin 30.11.2020

Valtuutetuilla ja valtuustoryhmillä on kaupungin hallintosäännön mukaisesti oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Viimeistään nyt korona-pandemian myötä on käynyt ilmeiseksi, että aloitteisiin liittyvät käytännöt kaipaavat Keravalla päivittämistä ja askelia sähköisen käytännön suuntaan onkin jo otettu.

Paperisten aloitteiden kierrättäminen allekirjoitusten keräämiseksi valtuuston kokouksen aikana on epäkäytännöllistä ja kokouksen kulun kannalta häiritsevää. Usein aloitteet eivät saavuta lähellekään kaikkia valtuutettuja kokouksen aikana. Jälkikäteen on mahdotonta todentaa ketkä valtuutetuista ovat tosiasiallisesti kannattaneet aloitetta ja ketkä eivät. Valtuustoaloitteiden käsittely tulisikin pysyvästi sähköistää siten, että paperisista aloitteista luovuttaisiin ja aloitteiden allekirjoittaminen tapahtuisi sähköisesti.

Aloitteet, joita ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä käsitelty loppuun tuodaan valtuustolle kerran vuodessa tiedoksi. Muuten aloitteet pyörivät omalla painollaan toimielimestä toiseen kaupunginhallituksen valmistelun mukaisesti. Tämä käytäntö on päätöksenteon avoimuuden kannalta ongelmallinen, koska aloitteiden käsittelyn seuraaminen on huomattavan haastavaa. Kaupunkilaisten on käytännössä mahdotonta seurata itseään kiinnostavien valtuustoaloitteiden käsittelyprosessia. Tehtyjen aloitteiden historia katoaa myös täysin pöytäkirjojen merkintöihin.

Aloitteiden julkaisu omana osionaan kaupungin verkkosivuilla mahdollistaa niihin liittyvän käsittelyprosessin helpon seuraamisen sekä lisää päätöksentekoon liittyvää avoimuutta. Tuomalla selkeästi esiin aloitteiden sisältö, allekirjoittajat ja käsittelyprosessin tila lisätään myös kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua julkiseen päätöksentekoon luottamushenkilöiden kautta. Valtuustokausien yli kattava julkinen arkisto aikaisemmin tehdyistä valtuustoaloitteista saattaisi lisäksi jopa vähentää hyvin samansisältöisten aloitteiden tekemistä ja siten säästää viranhaltijoiden valmistelutyötä. Useissa pääkaupunkiseudun kunnissa onkin jo siirrytty käytäntöön, jossa valtuustoaloitteet julkaistaan ja arkistoidaan kunnan verkkosivuilla omana osionaan (esimerkiksi Tuusula, Espoo, Helsinki).

Keravan kaupungin strategian yksi keskeisistä teemoista on ”Sydämessä keravalainen”. Strategiassa linjataan seuraavasti: ”Kehitämme viestintäämme asiakaslähtöiseksi niin, että tarvittava tieto on helposti löydettävissä ja selkeästi esitettyä.”.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki sähköistää pysyvästi valtuustoaloitteiden käsittelyn sekä aloittaa aloitteiden julkaisun ja arkistoinnin verkkosivuillaan.

Keravalla 30.11.2020
Juha Ryhänen

Tuomalan-Pihkaniityn metsästä seudullinen ulkoilualue 9.11.2020

Väestömäärän kasvaessa on kuntien huolehdittava riittävistä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksista. Keski-Uudenmaan alueella on vielä jäljellä ulkoilukäytössä suosittuja metsiä ja on tärkeää valita niistä keskeisimmät palvelemaan tätä tarvetta jatkossakin.

Tuomalan-Pihkaniityn metsä on yksi tällainen alue Keravan ja Tuusulan rajalla. Metsän läpimitta on vajaat kaksi kilometriä ja se jakautuu yksityisille ja kunnallisille maanomistajille. Alueen keskellä sijaitsevasta Tuomalan suosta osa on luonnonsuojelualuetta.

Tuomalan-Pihkaniityn metsä on lähialueen suurin yhtenäinen metsäalue, joka ulottuu Tuusulan Rantatien tuntumaan. Keravan puolella metsä jatkuu vihersormina lähes Keravan keskustaan saakka.

Yksityisille maanomistajille omilla metsäalueilla saattaa olla monia erilaisia arvoja. Alueiden historian, tunnesiteiden ja metsänhoidon tarjoamien taloudellisten arvojen merkitys on hyvä ymmärtää. Kun asutaan tiiviisti rakennetulla seudulla, on kuitenkin pohdittava, miten arvokkaat maa-alueet palvelisivat parhaiten kaikkien asukkaiden etua.

Keskeisen sijaintinsa vuoksi Tuomalan-Pihkaniityn metsä olisi tärkeää määrittää ensisijaisesti luonnonsuojelua ja ulkoilua palvelevaksi alueeksi. Se rinnastuisi käyttötavoiltaan esimerkiksi Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen rajoilla sijaitsevaan, todella suosittuun Nuuksion kansallispuistoon. Myös Nuuksiossa maan omistuspohja oli alun perin moninainen, ja sinne suunniteltiin rakentamista ja hakkuita. Nyt se on kuitenkin yksi maamme suosituimmista ulkoilualueista.

Tuomalan-Pihkaniityn metsä ei ole iso, joten sen reunoja ei kannata nakertaa edes vähäisellä rakentamisella. Metsän luonnontilaisuutta olisi tarpeen vaalia nykyistä paremmin, sillä tällä hetkellä hakkuut sekä paikoin hyvin leveiksi ja tiheiksi laajentuneet polut rasittavat alueen luontoa ja heikentävät sen virkistysarvoa. Ongelman voisi ratkaista suojelemalla alueen luonnon hakkuilta ja rakentamalla pienimuotoista retkeilyinfrastruktuuria.

Keravan juna-aseman tuntumasta voisi lähteä merkitty reitti kohti Rantatietä. Tämä toisi lähimatkailevaa asiakasvirtaa Rantatien museoihin. Suon halki tai ympäri voisi kiertää pitkospuut ja sopiva kohta löytyisi varmasti myös nuotiopaikalle. Merkityt ja huolletut polut turvaisivat maapohjan säilymistä liialta tallomiselta.

Sekä Kerava että Tuusula hyötyisivät yhteisestä virkistysalueesta monella tavalla. Sen perustaminen toisi hyvinvointia niin luonnolle, alueen asukkaille kuin alueella vieraileville.

Keravan vihreä valtuustoryhmä esittää, että Keravan kaupunki ja Tuusulan kunta ryhtyvät yhteistyössä selvittämään, miten Tuomalan-Pihkaniityn metsästä saataisiin luotua luonnonsuojelua ja ulkoilua parhaiten palveleva alue. Tämä aloite jätetään samansisältöisenä molempien kuntien valtuustoissa .9.11.2020

Keravan vihreän valtuustoryhmän puolesta,
Liisa Hyttinen

Metsäterapia osaksi Keravan terveysneuvonnan palveluvalikoimaa 21.9.2020

Keravan Vihreiden Aila Lind-Mäki teki maanantaina 21.9 valtuustossa aloitteen metsäterapian ottamisesta osaksi Keravan terveysneuvonnan palveluvalikoimaa.

Luonto ja metsät ovat monelle tärkeä hyvinvoinnin lähde. Metsä sopii kaikille ja tekee hyvää, vaikka siellä vain oleilisi. Luonto ja liikunta yhdessä ovat superlääkettä.

Luonnolla on ehkäisevä ja kuntouttava vaikutus moneen terveys- ja hyvinvointiongelmaan.  Luonnossa oleilu alentaa tutkimustiedon perusteella verenpainetta, laskee sykettä ja vähentää stressihormonien eritystä, ja tätä kautta vaikuttaa myös sydänsairauksiin ehkäisevästi.

Keravalla on upeita metsiä, esimerkkeinä Keinukallion alue, Ollilanlampi sekä Pihkaniitty. Näiden alueiden hyödyntäminen terveydenedistämisessä olisi luonnollinen osa keravalaisten hyvinvoinnin parantamista.

Sipoossa on otettu metsäterapia osaksi kokonaisterveydenhuoltoa, ja lääkäri voi määrätä potilaalleen ns. metsäkylpyjä. Lääkärin määräämiä terveysmetsäretkiä kokeiltiin Sipoossa viime syksynä ja talvena. Metsäkylpyjä määrättiin stressiin, masennukseen ja aikuistyypin diabetekseen. Myös Porvoossa on otettu metsäterveys osaksi kaupungin terveysneuvonnan palvelukokonaisuutta.

Myönteiset tulokset näkyvät muun muassa pulssissa, verenpaineessa ja verensokeritasossa. Ennen kaikkea sillä on suuri vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta psykosomaattisiin oireisiin.

Vuotuiset terveydenhuoltomenot ovat maassamme lähes 20 miljardia. Uskon, että luontointerventiot olisivat kustannustehokas tapa tukea terveyttä myös Keravalla.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravalla selvitetään metsäterapian mukaan ottamista terveysneuvonnan palveluvalikkoon.

Rakentamisen laatu paremmaksi 7.10.2019

Laatuongelmat uudis- ja korjausrakentamisessa ovat nykyisin yleisiä kaikkialla. Kaupungin kiinteistöissä ne aiheuttavat harmia tilojen käyttäjille, vievät kaupungin viranhaltijoiden työaikaa ja tahraavat kaupungin mainetta. Näin ne aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja muuta haittaa myös silloin, kun korjaukset menevät takuun piiriin.

Lisäksi rakentamisen yleinen laatu vaikuttaa paljon kauemmas kuin takuuajat – rakennuksia on tarkoitus käyttää useita vuosikymmeniä ja pieniltäkin tuntuvat laatuongelmat huonontavat rakennuksen käyttökokemuksia ja aiheuttavat vuosi vuodelta kertautuvia lisäkustannuksia koko sen elinkaaren ajan.

Tänä päivänä on paremmin kuin koskaan olemassa tietoa siitä, miten kestäviä ja toimivia rakennuksia tehdään. Kaupunki voi vaikuttaa tilaamiensa rakennustöiden laatuun monilla keinoilla, mm. kilpailutuksen kriteerien ja töiden valvonnan avulla. Tähän tarvitaan oikein kohdennettua asiantuntemusta sekä riittävät resurssit.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki selvittää kattavasti, millaisia laatuongelmia kaupungin kiinteistöjen rakennusprojekteissa on viime vuosina ollut, millaisin toimin ne olisivat olleet vältettävissä ja millaisin toimin ja resurssein kaupungin teettämien rakennustöiden laatu voidaan jatkossa nostaa nykyaikaista, parasta rakennusosaamista vastaavalle tasolle.

7.10.2019

Liisa Hyttinen

Metsäsuunnitelma luonnon ja ihmisten hyväksi 3.6.2019

Keravan metsissä on tehty useiden vuosien aikana voimakkaita hakkuita. Hakkuilla ei saada Keravalle merkittävää taloudellista hyötyä, sillä metsäalamme on pieni ja pirstaleinen. Metsiemme vahvuus on sijainti asutuksen lomassa. Niiden tulisikin toimia ensisijaisesti arkiliikkumisen ja ulkoilmaharrastuksien virkistävänä luontoympäristönä.

Voimakkaiden hakkuiden ja lahoavan puuaineksen poistamisen jäljiltä metsiemme luonto on köyhtynyt: metsissä on vähemmän erilaisia sienilajeja, niitä syöviä hyönteisiä ja hyönteisiä syöviä lintuja. Myös lintujen luontaiset pesäpaikat ja nisäkkäiden suojapaikat ovat vähissä harvaksi karsitussa metsässä. 

Luonnontilainen metsä edistää tutkimuksien mukaan terveyttä paremmin kuin käsitelty metsä tai hoidettu puisto. Jo kymmenen minuutin luonnontilaisessa metsässä oleskelun on todettu lievittävän stressioireita. 

Metsä on myös leikkien ja oppimisen paikka. Koulu-, päiväkoti- ja harrastusryhmät tutkivat metsäluontoa ja oppivat siellä elämän monimuotoisuuden perusteita. Myös tämän tarpeen täyttää parhaiten juuri luonnontilainen metsä, jossa havainnoitavissa on laaja elämänkirjo nuorista versoista lahottajasienten valtaamiin puihin ja monipuolisesta hyönteiskannasta kiinnostavaan linnustoon ja nisäkäslajistoon. Luonnontilainen metsä tarjoaa erinomaiset puitteet myös lasten mielikuvitusta ja motorisia taitoja kehittäviin seikkailu- ja majaleikkeihin.

Helsingin keskuspuisto on hyvä esimerkki tiiviin kaupunkirakenteen ja lähes luonnontilaisen metsän onnistuneesta yhteiselosta, joka palvelee asukkaiden hyvinvointia. Helsingin keskuspuiston metsät ovat saaneet elää lähellä luonnontilaa vuosikymmeniä. Jotta Keravalla päästäisiin samaan tilanteeseen tulevina vuosikymmeninä, tulisi metsien palautuminen luonnontilaan aloittaa nyt.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kerava antaa jatkossa metsiensä kehittyä mahdollisimman luonnontilaisina. Maltillista hoitoa eli lähinnä yksittäisten puiden kaatoa voidaan tehdä teiden, ulkoilureittien, tonttien, leikkipuistojen, pysäköintipaikkojen ja sähkölinjojen kaltaisten erityiskohteiden välittömällä lähialueella silloin, kun se on perusteltua virkistysarvojen tai turvallisuuden vuoksi.3.6.2019

Keravalla 

Liisa Hyttinen

Kaupungin lahjat aineettomiksi 4.2.2019

Nykypäivänä ihmisillä on usein liikaa tavaraa ja turhasta materiasta hankkiudutaan mieluiten eroon. Tarpeettomien esineiden valmistus aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta ympäristölle ja ne vievät tilaa kodeissa ja työpaikoilla. Kasvava trendi onkin, että lahjoiksi hankitaan jotain aineetonta, kuten lahjakortteja hyvinvointi- tai liikuntapalveluja tuottaviin liikkeisiin tai kulttuuririentoihin. Hieno ajatus on myös hyväntekeväisyyslahjoissa, joissa lahjan arvo lahjoitetaan lahjan saajan valitsemalle kolmannelle osapuolelle, kuten apua tarvitseville ihmisille tai luonnolle.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan kaupunki siirtyy työntekijöille, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille antamissaan lahjoissa nykyaikaan ja hankkii jatkossa pääasiassa aineettomia lahjoja. 

Keravalla 4.2.2019

Mari Kauhaniemi Liisa Hyttinen

Valtuustoaloite koulusosionomeista / opiskeluvalmentajista 12.12.2017

Nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle Valtion tarkastusviraston laskelmien mukaan noin 1.000.000 €. Tämä luku koskee siis yhtä nuorta, eikä kata kustannuksia, joita kertyy ylisukupolvien syrjäytymisestä.

Koulussa menestyminen/selviäminen ehkäisee syrjäytymisen reunalle joutumista. Kerava on ottanut monia menetelmiä käyttöönsä ja näin moni nuori on saanut uskoa tulevaisuuteen. Liian moni jää kuitenkin ilman apua.

Koulu kohtaa aina kulloisenkin ikäluokan kokonaisuudessaan ja on siis parhaita paikkoja tarttua paitsi koulumenestyksen niin muihinkin nuorten pulmiin. Tärkeää on ongelmiin tarttuminen ja ennen kaikkea toimivien menetelmien löytyminen silloin, kun ollaan ajautumassa vaikeuksiin.

Koulussa oppilaiden tukipalveluista vastaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja kuraattori. Ei kuitenkaan riitä, että tukea saa harvoin tai ajanvarauksella, vaan kouluihin tarvitaan ”matalan kynnyksen” ihminen, joka on helposti tavoitettavissa ja läsnä.

Joissakin kunnissa on otettu hyvin tuloksin käyttöön koulusosionomit tai opiskeluvalmentajat. Palvelu on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää palvelua.

Koulusosionomi/opiskeluvalmentaja on läsnä päivittäin. Hän keskustelee, ohjaa ja antaa tukea muun muassa koulunkäyntiin ja poissaoloihin liittyvissä asioissa, kaveri- ja ihmissuhdeongelmissa, päihteisiin liittyvissä kysymyksissä sekä kotihuolissa ja perheiden kriisitilanteissa. Koulusosionomi/opiskeluvalmentaja on läsnä myös somessa.

Me allekirjoittaneet toivomme, että Kerava kartoittaa nykyiset tukitoimet ja niiden vaikuttavuuden sekä selvittää koulusosionomien/opiskeluvalmentajien sopivuuden yhtenäiskouluihin nuorten kasvun tueksi.

Aloite viherverkoston luomiseksi Keravalle 12.9.2017

Lähiluonto ja puistot ovat Keravan kehittämisessä tärkeässä osassa. Ne ovat avainasemassa viihtyisän kaupunkikuvan, asukkaiden hyvinvoinnin ja terveellisen elinympäristön luomisessa.

Rakentamisen seurauksena luonnonläheiset alueet ovat pirstoutuneet yhä pienemmiksi, toisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Pirstoutuminen aiheuttaa katkoksia luonnonläheisiin kevyen liikenteen reitteihin sekä ekologisiin yhteyksiin. Tämä heikentää merkittävästi lähiluonnon sekä puistojen virkistys- ja luontoarvoa.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravalla käynnistetään kehittämistyö, jossa päämääränä olisi vahvistaa luonnonläheisiä yhteyksiä viheralueiden välillä siten, että ne muodostavat vähitellen yhä yhtenäisemmän kokonaisuuden. Erillisten viheralueiden sijaan kehitettäisiin näin koko kaupungin kattavaa viherverkostoa ja sen sisällä kulkevaa, nykyaikaista kevyen liikenteen reitistöä.

Keravalla 12.9.2017

Liisa Hyttinen