Koulutus on avain kestävään talouteen ja turvalliseen yhteiskuntaan
Pula osaavasta työvoimasta painaa Suomen taloutta ja uhkaa myös mahdollisuuksia panostaa tutkimukseen ja kehitykseen tavoitteiden mukaisesti. Uutta osaamista ja uusia osaajia tarvitaan kipeästi, jottei talous näivety.
Työperäisen maahanmuuton ja työn kannustimien ohella onkin ymmärrettävä, että koulutuspolitiikka on erottamaton osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
Tarvetta on samalla sekä korkeakoulutetuille että ammatillisille osaajille. Ammatillisen toisen asteen kehittäminen ei saa jäädä korkeakoulutettujen määrän nostamisen varjoon. Yritykset ja teollisuus tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa jatkossakin.
Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan alueelliseen ja valtakunnalliseen työvoimatarpeeseen nykyistä ketterämmin. Koulutuksen järjestämisen lupasääntely on nyt liian jäykkää ja vaikeuttaa reagointia alati muuttuviin tarpeisiin. Koulutustarjonnassa on huomioitava myös valtakunnallinen huoltovarmuus ja yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisten alojen osaaminen. Tämä huomioiden lupasääntelyä tulee kehittää joustavaksi ja ennakoivaksi. Näin mahdollistetaan samalla riittävät koulutuspaikat ja osaajien valmistuminen tarvittaville aloille.
Talouden ohella kevään eduskuntavaalien ympärillä käytävä keskustelu kääntyy turvallisuuteen. Sekin liittyy koulutukseen. Koulujärjestelmän rakentama vahva yleissivistys auttaa osaltaan torjumaan väärän tiedon leviämistä. Koulutus on keskiössä myös eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjunnassa, mikä sekin vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja resilienssiä.
Ympäröivän yhteiskunnan ja teknologian kehittyessä tarvitaan uudenlaista osaamista ja nykyisen osaamisen päivittämistä. Oppisopimuskoulutuksen potentiaalia on syytä hyödyntää nykyistä enemmän.
On hyvä muistaa, että ammatillisen aikuiskoulutuksen eli jatkuvan oppimisen merkitys tulee korostumaan entistä enemmän. Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ei saa jäädä vain puheiksi. Ikäluokkien pienentyessä meillä on entistä vähemmän varaa siihen, että nuoria jää ilman kunnollisia eväitä muuttuville työmarkkinoille.
Tulevaisuutta on mahdoton täysin ennustaa, joten riittävät jatkuvan oppimisen ja kriittisen ajattelun valmiudet on saavutettava oppivelvollisuuden aikana. Tämän varmistamiseksi koulutusta on tarkasteltava kokonaisuutena varhaiskasvatuksesta mahdolliselle korkea-asteelle ja turvattava koulutuksen laatu riittävällä rahoituksella. Korkea koulutus- ja osaamistaso lisäävät työn tuottavuutta ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä.
Laura Tulikorpi, KM, alue- ja kaupunginvaltuutettu (Kerava, vihr.)
Atte Harjanne, kansanedustaja (Helsinki, vihr.)
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 26.03.2023
